Historia
Otteita Vuohensaaren historiasta kahdesta teoksesta: SALON SEUTU Salolaisten muistoja Vuohensaaresta, Kivasta ja Moisionkoskesta -teoksesta, toimittanut Leena Savikko. Salon kaupungin kulttuuriasiain yksikkö 2010. Vuohensaaren Villa Nordbacka, Huvilaelämää sata vuotta sitten,toimittanut Markku Axelsson 2013.
SALON SEUTU Salolaisten muistoja
Vuohensaaresta, Kivasta ja Moisionkoskesta
Vuohensaaren torppa oli iso rakennus. Neljä huonetta ja keittiö. Isossa talossa pystyttiin pitämään kesävieraita. Johannes Linnankoski oli Vuohensaaren kesävieraana kolmena kesänä. Linnankoskella oli metsässä maja, jossa hän kirjoitti Laulun tulipunaisesta kukasta. Vuohensaaren isoa torppaa ei enää ole, koska salama poltti sen 20-luvulla. Vuohensaaressa nyt oleva torppa (Ahtelan torppa) on siirtynyt Vuohensaareen Toijalanmäeltä.
Sota-aikaan asti Vuohensaareen pääsi Angelniemi-laivalla. Myöhemmin saareen kuljettiin moottoriveneellä. Vuohensaaressa käytiin paljon: kauniina viikonloppuna oli kova jonottaminen veneen kyytiin.
Vuohensaaresta sai joka päivä kuumia korvapuusteja.
Ravintola on edelleen samassa rakennuksessa, kuin silloinkin. Vuohensaaressa
pidettiin uimakoulua ja järjestettiin uimakilpailuja. Rannassa oli
hyppytelineet.
Rannan ravintolan alakerrassa oli sauna, josta sai ostaa limunaatia.
Aarre Wilen (s. 1916) on Vuohensaaren viimeinen laivuri. Hän
kuljetti väkeä paatillaan saareen 50-luvun alkupuolelta elokuuhun 1961.
Seuraavana keväänä saatiin valmiiksi Vuohensaaren pengertie ja silta.
Heikki Vienonen (s. 1943) oli ensimmäisessä kesätyössä Vuohensaaren laivalla rahastajana vuonna 1953. Lapsuusvuosilta on Vuohensaaresta jäänyt Heikki Vienoselle mukavia muistoja.
- Kesällä äiti antoi rahan käteen ja eväät mukaan. Vuohensaari oli ihana paikka, väkeä oli paljon. Se oli kuin Riviera. Lapsilauma hyppi hiekkarannalla. Pikkurannassa oli nuoremman väen paikka. Sinne oli joku tuonut laatikkogrammarinkin mukaan, siellä ne savikiekkoja soittelivat.
Vuohensaaren juhannusjuhlat olivat seudulla kuuluisat. Järjestäjinä olivat salolaiset urheiluseurat Viesti ja Vilpas, ja juhlille saatiin nimekkäitä esiintyjiä - oli Tapio Rautavaaraa ja Toivo Kärkeä. Väkeä juhlille tuli paljon. Tanssilava on aina ollut samalla paikalla, kuin nytkin. Oli Vuohensaaressa oma putkakin, siinä laiturin kyljessä pikkuinen koppi.
Vuohensaaren upeaan ympäristöön valmistetusta kesäteatterista tuli 1960-luvun lopulla tärkeä lisä salolaista kulttuurielämää. Ensimmäinen näytelmä oli Laulu tulipunaisesta kukasta.
Vuohensaari sijaitsee Salon kaupungissa Viurilan- ja Halikonlahden välisellä alueella. Saari on nykyisin kaupunkilaisten ja matkailijoiden virkistysalue. Wiurilan kartano omisti Vuohensaaren vuoteen 1933, jolloin kartano lahjoitti saaren Salon kauppalalle.
Salolaisen liikemiehen Erik Nordlinin perheellä oli huvila ja kesäpaikka Vuohensaaressa vuosina 1912-1933. Erik Nordlin joko rakennutti itse tai vuokrasi käyttöönsä saaressa olleita rakennuksia, joista merkittävin oli suuri huvila Villa Nordbacka. Päähuvila tuhoutui kokonaan tulipalossa heinäkuussa 1928. Nordlin rakensi 1928 uuden pienemmän huvilan ns. ylitalon todennäköisesti saaren keskiosaan.
Tulipalossa tuhoutuneen huvilan paikalla on nykyisin pieni punainen torppa (Ahtelan torppa), jonka lähistölle kallioon on kiinnitetty kirjailija Johannes Linnankoskesta kertova muistolaatta.
Villa Nordbackasta on tänä päivänä jäljellä puutarhan kivinen aita sekä kivestä ja laastista rakennetut portinpylväät ja syreeniaita.
Nykyisen venelaiturin vieressä sijaitseva keltainen putka saattaa olla rakennettu Nordlinin aikaisesta saunasta.
